Mikä järjestys liimaa kosmoksen muuttumattomaksi


Miten eri systeemit kiertävät?

Kvarkki kiertää
Akselin oman ja akselin protonin ympäri. SIDOTTU PROTONIIN. EHKÄ PIMEÄN ENERGIAN HALLITSEMA.
****

Elektroni
Akselin ja protoni kappaleen ympäri. VAPAA. VETOVOIMAN HALLITSEMA.
***
Protoni
Akselin oman ja akselin maapallon. SIDOTTU MAAPALLOON. EHKÄ PIMEÄN ENERGIAN HALLITSEMA.
***
Maapallo
Akselin oman ja aurinko kappaleen. VAPAA. VETOVOIMAN HALLITSEMA
***
Aurinko
Akselin oman ja akselin galaksin. SIDOTTU GALAKSIIN. EHKÄ PIMEÄN ENERGIAN HALLITSEMA.
***
Galaksi
Akselin oman ja suuri attraktori kappaleen. VAPAA. VETOVOIMAN HALLITSEMA.
***
Suuri attraktori
Akselin oman ja akselin titanikin ????. SIDOTTU TITANIKKIIN. EHKÄ PIMEÄN ENERGIAN HALLITSEMA.

****

Joka toinen rakenne kulkee jonkin kappaleen ympäri.
Joka toinen puolestaan kahden akselin ympäri.

https://tapiok1.kuvat.fi/kuvat/Pictures/titanikki.png

Voidaan nähdä, että suuri attraktori on osa suuremmassa järjestelmässä, mutta esim. Galaksit eivät. Galaksit ovat irrallisia kiertolaisia.
Attraktori kiertää osana isomman järjestelmän akselia.

Mikäli aurinko todella on yhtä elimellinen osa galaksia kuin mitä protonit ovat maapalloa niin galaksit muodostuvat hyvin kiinteästi auringoista.
Voisi sanoa jokaisella auringolla olevan kiinteä paikka galaksin rakenteessa. Vaan miten supernovat kuuluvat asiaan?
Jos galaksi on kuin maapallo eri alueidensa erikoistumisen suhteen ja "säätilojen" suhteen niin siinä tapauksessa galaksi on kokonaisuus, 
jonka eri osat toimivat vuorovaikutuksessa toistensa suhteen.

Jos taas oletetaan atraktorin olevan osa suurempaa kokonaisuutta vaikka nimeltä titanikki niin myös tuo titanikki on maapallon ja galaksin tavoin staattinen struktuuri.
Titanikin eri seudut yhteen tuotuna ovat toimiva kokonaisuus. Mutta atraktori itsessään ja erillään titanikkista ei ole elinkelpoinen.

Jos tätä päätelmää kelaa loogisesti eteenpäin niin voi päätellä, että kaikki sellaiset taivaankappaleet, joissa mahdollisesti on elämää 
kiertävät jonkin keskuskappaleen ympäri: Maapallo, Galaksi, Titanikki.

Sen sijaan sellainen kappale, joka on elimellinen osa jotakin struktuuria: Aurinko, Suuri Atraktori; eivät kykene jonkin ominaisuutensa vuoksi elämää ylläpitämään.
Aurinko on tietenkin liian kuuma siihen ja omaa liian vähän alkuaineita yms. Suuri Atraktori puolestaan saattaa olla vaikeuksissa painovoiman suuruuden kanssa tms.

Mikäli Linnunrata galaksi ei kierrä jonkin keskuskappaleen ympäri luulen, että se ei kykenisi elämää ylläpitämään. 
Siinä suhteessa Suuri Atraktori on tärkeä, mutta entä jos Suurelle Atraktorille tapahtuu jotakin eikä Linnunrata enää pyrkisi kiertämään sen ympäri. 
Loppuisiko elämän edellytykset muka galaksissamme? En tiedä.

Kappale, joka on osa ylästruktuuria ja pyörii täysin tuon ylästruktuurin ehdoilla ei kykene elämää ylläpitämään?

Protoni on kiinteä osa Maapalloa.
Aurinko on kiinteä osa Galaksia.
Suuri Atraktori on kiinteä osa Titanikkia.

Sen sijaan vapaasti likkuvat kappaleet kuten: Elektroni, Maapallo, Galaksi, Titanikki ovat mahdollisia elämää ylläpitämään? 
Nämä hypoteesit ovat varmasti kepein keinoin "falsioitavissa" mikäli tuntee tähtiedettä tarpeeksi.

:  )



Kun ajatellaan etäisyyksiä ja lukumääriä niin nuo vapaasti liikkuvat kappaleet omaavat toisen kaltaisensa kappaleen lähietäisyydellä 
esim. galaksit ovat aivan rinta rinnan verrattuna tähtien väliseen etäisyyteen toisisistaan. Tästä voidaan vetää monia spekulaatioita.

Protonien, aurinkojen ja atraktorien välinen etäisyys toisistaan on suuri ja niitä on lukumäärältään vähän.
Ne ovat suurista etäisyyksistään huolimatta kiinteästi kiinni suuremmassa struktuurissa. 
Alkaa tulla mieleen miten on sitten neljän eri perusvoiman käyttäytyminen suhteessa näiden kappaleiden välisen etäisyyden suuruuteen ja lukumäärän vähäisyyteen?

Elektronien, planeettojen, galaksien ja titanikkien välinen etäisyys on pieni ja niiden lukumäärä on todella suuri. 
Vaikka elektronit, planeetat, galaksit ja titanikit ovat vapaita eräällä tavoin niin tuota vapautta rajoittaa suuri lukumäärä 
ja rinta rinnan toistensa kanssa eläminen. Eivät ne kuitenkaan pääse liikkumaan täysin vapaasti, vaikka eivät sillä tavalla ole kiinteä osa suurempaa struktuuria?
Voimat rajoittavat niiden liikkeitä kun ne ovat niin lähellä toisiaan.

Onko elektroneja enemmän kuin protoneja? Ovatko ne rinta rinnan kiinni toisissaan?
Onko planeettoja enemmän kuin aurinkoja? Ovatko ne rinta rinnan kiinni toisissaan?
Onko galakseja enemmän kuin galaksijoukkoja??? Ovatko ne rinta rinnan kiinni toisissaan?
Onko titanikkeja enemmän kuin ??? Ovatko titanikit rinta rinnan kiinni toisissaan?

https://www.tiede.fi/keskustelu/72369/galaksit-ovat-lahempana-toisiaan-kuin-tahdet?changed=1506322770


Rupesin miettimään kuinka Andromeda voi olla 250 000 valovuotta kooltaan ja etäisyys on 
VAIN KYMMENEN KERTAA TUO KOKO ELI 2,5 MILJOONAA VALOVUOTTA. 
Toki etäisyys Linnuradasta päin Andromeedaan on puolestaan 25 kertainen. Mutta ....

Auringon ja sen lähimmän seuralaistähden välinen etäisyys on Aurinkokunnan halkaisijaan verrattuna todella suuri ellei huomioon oteta Oortin koomettapilveä? 
Aurikokunta 5 miljardia km ja etäisyys noin 40 biljoonaa km. eli 8000 kertainen.

Löytyykö muita vastaavia ihmettelyn aiheita tähtitieteessä tai atomifysiikassa?


Ryhdyin miettimään kuinka nopeaa on auringon liike taivaalla päivän mittaan verrattuna sen kokoon. 
Sillä perusajatukseni on, että taivaankappaleet liikkuvat suhteellisesti ottaen hyvin hitaasti.
Eli jos aurinko olisi  noin neljän metrin ympärysmitan omaava pallo ja samaten maapallo niin millaisiin nopeuksiin ne yltävät?

Jos maapallon asemasta liikkuisikin avaruudessa neljän metrin ympärysmitan omaava pallo niin se liikkuisi:

a) akselinsa ympäri noin 16,7 cm tunnissa
b) radallaan noin 10,8 metriä tunnissa (ihminen kävelee noin 4500 metriä tunnissa eli 416 kertaa nopeammin)

aurinko puolestaan jos olisi 4,36 metriä ympärysmitaltaan liikkuisi

a) akselinsa ympäri noin 6 millimetriä tunnissa
b) radallaan noin 80 centtimetriä tunnissa (auto kulkee 10 milj. cm tunnissa eli 125000 kertaa nopeammin)

Maapallon nopeudet verrattuna auringon nopeuksiin ovat
27 kertainen akselinsa ympäri nopeus ( oikeammin 24,7 kertainen)
13,5 kertainen ratanopeus ( oikeammin 12,4 kertainen)

Voi olla että olen tehnyt laskuvirheitä. Tämä on vain kevennys.



Miksi galaksit ovat naapureita, mutta tähdet etäisiä? Galaksit kulkee jonossa ja suuri painovoima on etu? 
Tähdet kulkee ympyrää ja silloin keskinäisen vetovoiman pitää olla pieni? Syystä tai toisesta.

Suoraviivainen liike on kohti suurta painovoimaa. Ympyrää kiertävä liike edellyttää harvaa avaruutta. 
Kiertävillä osasilla ei saa olla vaikutusta toisiinsa. Niiden massa per kuutiokm on vähäinen?

Eroavatko galaksit toisistaan enemmän kuin aurinkokunnat? Ovatko ne yksilöllisempiä.
Ovatko aurinkokunnat toisiaan muistuttavia standartoituja systeemejä ja klooneja? Suuremmassa määrin kuin mitä galaksit ovat?

Myös atomi on tietyssä mielessä melko harvassa ydintä ympyräratoja kiertäviä elektroneja.  
Vaatiko ympyräliike aina todella suuret etäisyydet ja harvahkon rakenteen? 
Jonorakenteessa olevat molekyylit puolestaan voivat olla tiheään pakkautuneita?? Ja jos niin on niin minkä vuoksi niin on?

MUODOSTAVATKO PLANEETAT PLANEETTAPAREJA

Sain johdatuksen mietiskellä miten se, että Venus kiertää päinvastaiseen suuntaan ja että sen pyörimisliike akselinsa ympäri
on tavaton suhtautuu koko aurinkokunnan kaikkien planeettojen vastaaviin ominaisuuksiin.

Kun tutkin aurinkokunnan planeettojen ominaisuuksia seuraavan kaltaisia puolittain metafyysisiä havaintoja tein:

1. On olemassa planettapareja
A. Merkurius-Venus
B. Maa-Mars
C. Jupiter-Saturnus
D. Uranus-Neptunus
E. Pluto

Kun siirrytään planeettaparista toiseen niin esim. ratanopeus puolittuu.
A = 40 km /sek
B = 20 km/sek
C= 10 km/sek
D = 5 km /sek

Aina kun planeettaparin ratanopeus puolittuu verrattuna edelliseen pariin niin pyörimisnopeus akselin ympäri kaksinkertaistuu suhteessa radan kierron nopeuteen.

Päättelen seuraavaa:
Kiertoradan negatiivinen pyörimissuunta vastustaa puotoamista aurinkoon
Akselin ympäri Pyörimisliikkeen negatiivinen pyörimissuunta vastustaa putoamista avaruuteen

Kun verrataan Kiertoradan pittuutta ja akselin ympäri pyörimisen nopeutta tapahtuu planeetasta toiseen
siirtyessä aina kaksinkertaistuminen eli Kiertoaika auringon ympäri jaettuna kiertoaika akselin ympäri:

Merkurius 1.55 vertailukohde
Venus 0.92 puolittuu

Maa 365 vertailukohde
Mars 669 kaksinkertaistuu

Jupiter 10392 vertailukohde
Saturnus 24544 kaksinkertaistuu
Uranus 42661 kaksinkertaistuu
Neptunus 90220 kaksinkertaistuu
Pluto 340100 nelinkertaistuu

Mutta on huomattava, että ehkä johtuen siitä, että Venus kiertää päinvastaiseen suuntaan niin sen kiertoajan ja pyörimisliikkeen suhde
ei kaksinkertaistu, vaan itse asiassa puolittuu.

Eli jos esimerkiksi planeetta x pyörii akselinsa ympäri 100 kertaa per miljoona sekuntia radalla vaellusta niin
niin siitä seuraava etäämpänä oleva planeetta y pyörii akselinsa ympäri kaksinkertaisella nopeudella (200 kertaa per mijoona sekuntia) paitsi siinä tapauksessa, 
että planeetta y vaeltaa kiertoradalla vastakkaiseen suuntaan niin planeetta y pyörii akselinsa ympäri 1/2 nopeudella eli 50 kertaa per miljona sekuntia.

Planeettaparien ratanopeus on sama.
Ratanopeuden ja pyörimisnopeuden suhde joko kaksinkertaistuu tai puolittuu.

En tiedä jaksaako kukaan pysyä kärryillä, mutta voin tehdä tarpeen vaatiessa pienen planetaarisen tietokannan, 
johon merkitsen planeettojen ominaisuudet kuten massa, kiertoajat jne. Noita lukuja vertailemalla voi tehdä ainakin samansuuntaisia päätelmiä kuin mitä itse tein.



A. Merkurius, Venus 1.2
B. Maa, Mars 5.0
C. Planet 5, Planet 6 . 20.0
D. Jupiter, Saturnus 60.0
E. Uranus, Neptunus. 600.0
F. Pluto ??

Luku on Etäisyys auringosta / Ratanopeus

Onko niin, että jos Luku on yhtä suuri kuin komeetan nopeus niin töräysriski kasvaa. Esim. Komeetta nopeudella 5 km sek törmää maahan. 
Tai jos komeetta 20 km sek niin törmää asteroidiin?
Asteroidit joko 24 km sek tai 18 km sek. Planet 5 ja planet 6 samoin?


Eksentrisyyden lisäksi mahtumista tilaan säätelee inklinaatio. Inklinaatiossa on huomattavissa sääntö:

Jokaisen planeettaparin toisella jäsenellä on inklinaatio noin 1/2 verrattuna toiseen jäseneen.

A pari 7 ja 3.3 , nopeammalla suurempi
D pari 1.3 ja 2.4 , hitaammalla suurempi

Planeettaparin lähempänä aurinkoa oleva planeetta on nopeampi.



Joo, niin se lienee.
Seitsemän nopeusluokkaa:
E pari 6 km sek
D pari 12 km sek
C pari 18 km sek
B2 mars 24 km sek
B1 maa 30 km sek
A2 venus 36 km sek
A1 merkurius 42 km sek



Jupiterin kuut eivät mielestäni muodosta kuupareja.

Näennäisesti näyttää:
1. Suuri inklanaatio , kiertoaika pitkä , ratanopeus hidas.
2. Eksentrisyys ei vaikuta juuri mihinkään paitsi ehkä juuri inklanaatioon.
Ympyräradoilla pieni inklanaatio ja ratanopeus suuri?
3. En keksi mitään mikä vaikuttaisi etäisyyteen planeetasta. Se näyttäisi vaihtelevan satunnaisesti.

Kuvittelin, että ellipsiradan ja ympyräradan erot olisivat selkeät, mutta vain on tyypillistä pienehkö vaikutus inklanaatioon ja sitä kautta kiertoaikaan.
Inklanaatio näyttäisi vaikuttavan kiertoaikaan jopa eräässä mielessä enemmän kuin etäisyys planeetasta?

Mutta tämä on vain vaikutelma, jonka sain?